Bombo

Jostain syystä olen fiksoitunut kauniisiin esineisiin ympärilläni, erityisesti keittiössä. Itselleni ominaista vain on, että astiat ja muu tilpehööri eivät välttämättä sovi toisiinsa. Pidän tarjottimista, isoista ja pienistä, värikkäistä ja hillityimmistä. Sain viime vuoden lopulla kolmekymppisilläni lahjaksi ihanan Bombon tarjottimen, jota olinkin vinkannut toivoneeni.

Tänään eksyin vaihteeksi Weecosin sivulle ihastelemaan kaikenmoisia asusteita ja lasten tavaroita, mutta törmäsinkin ihaniin Bombon tuotteisiin. Omilla nettisivuillaan Bombon kerrotaan tekevän kodin piendesignia ja paperikoristeita ajatellen iloa, ympäristöä ja ihmisiä. Ja kuvituksiltaan tuotteet saavatkin ainakin tämän tytön lapsenomaisen mielen iloiseksi ja esineet tuovat iloa ja väriä ympäristöönsä.

Tämän ison oma perhe-tarjottimen voisin hyvin kuvitella näkeväni kotonamme. Tarjottimien lisäksi Bombolla oli myynnissä vaikka mitä muuta ihanaa. 

pyyhekoukkuja

Täti Pottua - pannunalunen

heijastimia

leikkuulautoja

Ja yllä olevien lisäksi kaikenmoista paperitavaraa, esiliinaa ja muuta sälää. Tuotekuvat lainattu Weecosilta.

Muistoja kesästä

Eilen oli upea syyspäivä, kerrankin. En ole erityisen innostunut harmaudesta, sateesta, koleudesta tai pimeydestä. Pihalla ihailin puista tippuneita lehtiä, jotka nyt ovat keltaisen ja punaisen sävyissään erittäin kauniita. Kameraa en tietenkään kantanut mukanani, kuten en ole muutenkaan tehnyt aikoihin. Äsken kuvia plärätessäni jäin miettimään viime kesää, joka oli ihana, lämmin ja jostain syystä tuntuu nyt hyvin kaukaiselta.

Kesällä vierailimme muun muassa Helsingin edustalla Mustasaaressa, joka oli itselleni uusi tuttavuus. Saaren omistaa tai ainakin sen toimintaa ylläpitää Helsingin seurakuntayhtymä, mutta eipä kukaan kirkkoon kuuluvuutta sinne mennessä kysele. Matka taittuu mukavasti lautalla, joka lähtee Taivallahdesta. Aikuinen maksoi edestakaisesta kyydistä 4 e, ja alle 10-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi. Itse saaressa voi ihastella lampaita tai muita kotieläimiä, käydä uimassa, leikkiä leikkipaikalla, grillata omia eväitä tai lounastaa ja kahvitella siellä olevassa ravintolassa. Korvapuustit ovat tässäkin paikassa runsaita, ja ainakin meidän vieraillessamme saaressa elokuussa, lounaat ilmeisen suosittuja. Ja lasten kannalta paikka on mainio, sillä se on täysin päihteetön. Skumppapiknikille pitää siis löytää joku toinen paikka.  Nythän Mustasaari on jo tältä kaudelta suljettu, mutta ensi kesänä sinne voi taas suunnata. Konkreettisesti Mustasaari sijaitsee hyvin lähellä Seurasaarta, mutta maitse sinne ei taida päästä (tästä en kyllä ole täysin varma). 

Toki kesään mahtui paljon muutakin

Kylpemistä helteellä mummolan pihalla. 

Uimista ja mehujäitä.

Puuhamaa on jännä paikka (ja siellä käynti ehkä kesän odotetuin tapahtuma).

Hömppälukemista laiturin nokassa.

Ja ensimmäiset kerrat hevosen selässä. 

Ihana oli kesä 2013. Nyt kroppa huutaa jo lisää lomaa, vaan katsotaan milloin sellaista ehtii pitämään. Arki, työt ja gradu pitävät meikäläisen kiireisenä ainakin tämän vuoden loppuun. Ensi vuonna jos ehtisi taas hieman hellittämään.